Edit. kävi korjaamassa pari kirjotus-tai asiavirheitä, muistivihkot taitaa kovin harvoin olla raidallisia...

outo lintu linnassa
, eriparivillasukka ja käsistä karannut- blogeissa on ollut asiaa muistiinpanoista, ja ajattelinkin mennä virran mukana ja vilauttaa vähän oman muistikirjani sisältöä. 


Siinä nyt näkyy samalla pari keskeneräisyyttä. Tuo vaalee mytty EI ole kokonaan minun virkkaamaani(valitettavasti en omaa niin paljoa pitkäjännitteisyyttä että jaksaisin noin pienellä koukulla virkata noin iso työtä, joten nostankin hattua avokin mummolle, jolta tämä aikoinaan jäi hieman kesken. Mutta siitä juttua ehkä joskus). Tuosta toisesta juttua ehkä piankin. :)

Keskellä oleva vihko toimii omana muistivihkonani, itseasiassa tuo on jo toinen vihko(ensimmäisen täyttöön meni aikaa useampi vuosi, ja vasta täyttymisen jälkeen kannet irtosi). Aikoinaan vihkon valitsin siitä syystä, että vihkossa on pienet ruudut. Ensimmäinen muistivihkoni oli viivallinen, joka soveltuu tosi kivasti kirjoittamiseen, mutta muuten (piirtämiseen) se oli hieman hankala.

Muistivihkooni kirjoitan mm. ruokareseptejä, se toimii päiväkirjana(lähinnä silloin kun jurppii), muistettavia asioita yleensäkin(esim. kauppalistat, ja silloin kun uskaltauduin kauhukolmikon(no ei ne oikeasti mitää kauhuja ole, noi mun muruset) kanssa asioille keskustaan niin mitä kaikkea täytyy sieltä etsiä/ostaa), ja jos saan neuleisiin liittyvän idean niin on hyvä et on vihko mihin pistää ne ideat ylös. Yllä näkyvän kuvat neulekaaviot on toki napattu kirjasta, mutta on helpompi neuloa kun se tietty ohje on muistivihkossa kuin roudata koko painavaa kirjaa mukana. Varsinkin kun monesti tulee neulottua myös kodin ulkopuolella, silloin muistivihkossa oleva mallineule on paljon kätevämpi kuin iso kirja josta pitää etsiä ko. mallikuvio monien muiden seasta.


Tässä olen kirjannut ylös idean piposta(rullaa postauksen loppuun). Muistikirja on tässäkin tapauksessa tosi kätevä, kun tulee kirjattua ylös langan kulutus, mallikuviot, suurinpiirtein millaisesta työstä on kyse(mulla on tosi surkea piirrustustaito, sori), käytetyt puikot ja silmukkamäärät yms. Että jos joskus teen toisen samanlaisen, niin löydän tiedot suoraan eikä tarvitse luottaa muistiin. Myös kommentit valmiista työstä olen monesti kirjannut ylös, onko valmis tekele sopiva jii än ee. Mutta eipä tässä vielä kaikki muistivihkon ominaisuuksista...

...Sillä toimiipa muistikirja myös lasten hätävarapaperina: tässäkin on ties mitä mörköjä...

... Kuopuksen tilataidetta...

.. ja löytyypä muistikirjasta pari kädenjälkeäkin(onko muiden lapsilla toisessa kädessä 6 sormea?!? ;))... 

Käsistä päästäänkin luontevasti seuraavaan asiaan(jonka olisi myös voinut laittaa ihan omaksi postauksekseen). Nimittäin puikoilta(tai tässä tapauksessa neulalta) pomppasi jo viikko sitten eräs pari. Kuvattua sain ne vasta eilen, kun kaksi vanhinta lasta palasi perjantaina reissusta Serkkulasta.

Näistä piti tulla samanlaiset kuin keskimmäisen muksun Lemmikki lapasista, mutta Esikoinenpa halusi sydämet. Idea herätti minussa hieman epäilyjä, mietin nimittäin et jos teen sydämen, kelpaako lapaset enää vuoden kuluttua tai syksyllä kun eska alkaa. Päätin kuitenkin tehdä sydämet, turhaahan sitä vielä on miettiä puolen vuoden-vuoden päästä tapahtuvia asioita.

Lapaset neuloin siis Novitan alpakkalangasta, puikot olivat 2,5mm pyöröt.
Lankaa näihin kului(huomatkaa että hoksasin punnita lapaset ENNENKUIN aloin tekemään noita sydämiä)24g.
Lapaset neuloin 130 cm koon mukaan, mutta vaikka tyttö käyttää lähinnä 110 senttisiä vaatteita, ei nuo näytä isoilta ollenkaan. Ettekä arvaa, tykkäsikö typy hanskositaan! Hyvä että sai käsistä pois nukkumaan mennessä!(mutta pakko sanoa ettei tuo paljettien ompeleminen ollut mitään huippupuuhaa, varsinkaan kun piti jättää noiden ompelu siihen hetkeen kun Kuopus nukkuu(illalla, pimeässä noiden ompelu on toosi ihanaa).

Ohohupsista, taas täisi tulla aikamoinen romaani... Puolustaudun puhumalla ummet ja lammet siitä, miten nykyään tuo pienin kävelevä ja jokapaikkaan yltävä lapsi tulee sekoittamaan tän pahaisen läppärin rakkineen heti jos huomaa äidin olevan koneella. Silloin täytyy takoa kun rauta on kuumaa  ja silleen... tai sit sillon pitää kertoa kaikki kuulumiset kun jotain muistaa... minähän en ole oikeasti yhtää lörpöttelevää ihmistyyppiä, mä oon OIKEESTi semmonen tuppisuu, että!(ja tämänkin päivityksen kirjoittamiseen meni aikaa reilusti yli tunti, välillä piti käydä pesee yks pylly, tapella puhtaat vaatteet päälle, etsiä isosiskoille viltit ku niitä kuulemma paleltaa "ihan hirrvveesti" ja käydä tyhjentämässä kupista jo kylmenneet teet pois ennenkuin tuo yks jokapaikan höylä kaataa ne vasta vaihdettujen vaatteidensa päälle!)  kyllä, elän ruuhkavuosia, mutta suurimmanksi osaksi ajasta Rakastan tätä! XD