Ihan tähän alkuun tahdon kiittää KAIKKIA aikaisempia kirjoituksia kommentoineille!!! KIIIITOS, ja anteeksi etten ole muistanut aikaisemmin teitä kiittää! Tarkoitus on aina ollut kiittää, mutta olen jotenkin niin malttamaton koneella joten yleensä olen jo unohtanut mitä pitikään vielä kirjoittaa, kun olen "pääasian" saanut hoidetuksi... nytkin piti ihan ylös kirjoittaa jotta muistan kiittää kaikkia teitä ihanaisia, tulee tosi iloinen ja hyvä mieli kun teidän kommenttejanne olen lukenut!

Samalla haluaisin pahoitella myös kirjoituksistani löytyviä kirjoitusvirheitä, yleensä tarkistan kirjoittamani vielä ennenkuin julkaisen kirjoituksen, mutta omalle kirjoitukselleen kun on sokea niin harvoin kirjoitusvirheitä tajuaakaan. Kaiken lisäksi kun tässä koneella istuu ja päivittää blogia(tai surffaa muuten vaan netissä), niin eiköhän juuri silloin tapahdu jotain, tytöt alkaa kinastella tms, joka vaatii huomion, niin oma aika koneella on hyvin pätkittäistä(ja kun oma muisti on hyvä mutta todella lyhyt, saatan unohtaa jo kesken lauseen mitä olen ollut sanomassa, tai tässä tapauksessa kirjoittamassa jos ajatuskulku keskeytyy/ häiriytyy).

Jostain tuli joskus tässä lämpiminä (kevät)kesäpäivinä mieleen(en siis enää muista, mistä tämän ajatuksen päähäni sain), että esikoiselle ei ole talveksi sopivaa villahaalaria. Olisko jopa oma tyttö voinut pyytää tekemään? Ei voi muistaa... no, jokatapauksessa lähettiin tytön kanssa läheiseen lankakaupppaan(ruokakauppareissulla itseasiassa, lankakauppa kun sijaitsee läheisessä citymarketissa), jossa tyttö sai valita mieleisensä värin villahaalareihin. Järkevänä ihmisenä olisi pitänyt  arvata, minkähän värin se pimu valitsee... Tyttö valitsi värin, josta alkoi armoton ohjeen metsästäminen... koska mielessäni olin jo päättänyt haluavani tehdä tyttöselle läppä/lappuvillahaalarit(ne kun lämmittää hyvin selkää), arvatkaapa löysinkö mitään valmista ohjetta... no en tietenkään! Jotain ohjeen tynkää kyselin novitan neulomolaisilta, ja kivoja ohjeitahan he siellä osasivatkin linkittää. Niistä valitsin erään, josta hieman osviittaa katselin, otin neulojan käsikirjan käteen ja yhdessä pimun kanssa mietittiin kivat mallineuleet pöksyihin. KIITOKSIA KAILLE NEULOMOLAISILLE AVUSTA!!! Sain myös hyvä vinkin Fb:ssä, kun mietin tekisinkö neuleen lahkeista ylöspäin, vai ensin vyötäröltä alaspäin... kun ajattelin että jokatapauksessa jatkossa teen "jatkopalat" jos ja kun lahkeet jää lyhyeksi. Ahkeran(ja välillä tuskastuttavan hitaan ja puuduttavan) neulomisen jälkeen lopputulos on tässä!

Oli muuten työn ja tuskan takana, että sain välillä pukea tytön päälle nuo pöksyt ja mallata tekelettä. Myöskin kuvaa varten piti tyttöä maanitella(samalla katoin nappien paikat, joita tässä, eikä muissakaan kuvissa, ei näy. on ne kuitenkin jo kiinnitetty. ), ja kun tämän kuvan sain räpsäistyä, loppuikin kamerasta patterit, Tytöllä oli kuulkaas tosi hieno pose päällä, olis tullu semmonen rinsessakuva että(tytöllä on siis vanhasta pitsiverhosta tehty viitta päällä...)!! Sitten pitikin jo saada pökät pois, kuumahan noissa vielä tulee vaikka kuinka hienosti poseerais paikallaan, hupsu äiti kun muuta luulee... Pöksyt on tehty 110 senttisen ohjeella, ettei ihan heti ens vuonna tarviis olla pidentämässä lahjetta ja olkaimia. Joten tällä hetkellä hieman reilut, mutta eiköhän nuo saada toppapuvun alle mahtumaan jollain konstilla!!

Lankana käytin 7  veikkaa, ja pinkkiä sellaista(mitäs muutakaan), jota kului 401g.

pöksyt neuloin muuten 4mm puikoilla mutta olkaimiin käytin 2,5 millisiä jottei olkaimet ainakaan kovin pahasti venyis käytössä.  Kaikki mallineuleet on neuloja käsikirjasta, noi palmikot lahkeessa on kuitenkin omaa tuotosta; palmikoissa kun piti olla useampikin pampula. yhteesä kolme tuolla sisällä(joista 2 jätin suosiolla pois) ja yksi aina välissä, jonka rehellisesti unohdin. Kuitenkin tykkään tuosta palmikosta noin. Ainoa turhaakin haastetta luonut seikka oli takaliston korotuksen teko, oli kuulkaas olla vaikka mitä merkkejä että muistin lyhennettyjen kerrosten kääntymiskohdat, ja voi sitä pähkäilyä kun piti miettiä mikä palmikko on missäkin vaiheessa...

Myöskin vyötäröllä oleva boordin toteutustapa piti miettiä uusiksi, mallineuleen alussa kun olisi lisätty 2s/kuvio ja lopussa vastaavasti kavennettu ne 2 pois. Kerkesin jo aloittaa neulomaan boordia kun aloin vähän  miettiä ko. asiaa, ja kun vetäisin tekeleen puikoilta, oli se niin iso lisättyjen silmukoiden ansiosta, että sinne sisälle olisin mahtunut minä ja avokkikin lapsen lisäksi... Totesin että taitaa olla ehkä hiukan liikaa leveyttä, ja purin koko höskän. Tietty lämmintähän meillä varmaan olis ollu kaikilla samoissa pöksyissä, mutta jostain syystä luulen ettei sellaiset housut olisi oikein ajaneet asiaansa...

tässä lähikuvaa vielä boordista ja nirkkosydämestä. Tuon nirkkosydämen paikalla piti olla jotain ihan muuta, mutta huomasin ettei se olisi oikein toiminut, joten piti miettiä muuta, ja tämä näytti oikein kivalle... Huomatkaa muuten miten nirkkosydämen pitsireiät on sydämen muotoiset, tai ainakin joissakin niissä. Noi reiäthän on tehty 2lla langankierrolla, joista toinen neulottiin oikein ja toinen nurin.

Olen oikein tyytyväinen housuihin, ja niin tuntui olevan tyttö. Puhumattakaan sen siskosta, joka haluaa kans nyt omat villapökät... eikä puhettakaan että siskon vanhat kaupasta hankitut villahaalarit kelpais... siinäpä äidille taas hommaa... Eli lankakauppareissua pukkaa toisenkin tytön kanssa... Onhan tässä vielä aikaa neuloa, toinen pari saattaakin valmistua nopeammin kun nyt on jo jonkinlainen kuva miten näitä tämmöisiä neuleita oikein neulotaan...

Minulla onkin tässä hommaa, kun pitää saada neuleita mahdollisimman nopeasti valmiiksi ennen marras-joulukuun vaihdetta. Meille pukkaa  niihin aikoihin vielä yhtä vauvaa, joten hyvin vahvasti epäpilen että joululahjat jos itse meinaa väkertää niin niitä onkin tehtävä jo syksyn aikana, joulukuussa ei enää ehdi...  tosin meidän typyt aloitti nyt kerhon(jossa ovat viihtyneet mainiosti ainakin niinä kahtena kertana jota sitä on nyt ollut) joten minulla on kerhopäivinä mukavasti parituntinen aikaa neuloa... Siis jos osaan keksittyä siihen neulomiseen, on ollut hiukka hassua olla kotona kun saa olla hetken ihan rauhassa...