Kävin tänään elämäni ensimmäisen kerran kädentaitomessuilla, josta kiitos kuuluu yksinomaan tälle blogin pidolle, sillä ennen blogini perustamista en olisi ollut kiinnostunut ko. messuista. Mukaani tarttui haarukkapitsi "härveli", ja nyt kovasti kaivelen lankoja ja mietin mistä langasta kokeilisin valmistaa haarukkapitsiä. Lisäksi olisin ostanut sen härvelin jolla tehdään niitä kukkia(en nyt muista sitä nimeä, lahopää kun olen), mutta kaikki olivat menneet. Onneksi näytteilleasettajan kauppa sijaitsee Kuopiossa, ja koska he tilaavat niitä itselleen lisää, päätin varata sellaisen. Mukaani olisi lähtenyt varmasti enemmänkin kaikkea,katselin mm. addin pyöröpuikkoja, mutten löytänyt sen kokoisia ja pituisia puikkoja joita olisin tarvinnut niin jouduin valitettavasti vielä unohtamaan ne toistaiseksi.

Uusimmassa Novitan lehdessä oli varrasvirkkausta, vai mitä se nyt oli( se jossa virkattiin silmukoita sille sikaisolle puikolle... mä en tänään muista yhtään mitään, johtuisko siitä ku Esikoinen iski tänään kätensä tulikuumaan hehkulamppuun...), jota kans haluaisin kokeilla joskus. Isoimmat puikot minulla on kokoa 10, saa nähdä saisinko sillä onnistumaan vai pitäisikö laittaa isäntä tekemään semmoisen tosipaksun puikon jostain oksasta... hmm... ideariihi päälle.

Uusimmassa Suuri KÄsityölehdessä oli myös ihania tunikan ohjeita, joita haluaisin tehdä jos vain aika riittäisi, ensin pitäisi vaan saada isännälle edes takakappale valmiiksi...

Eräs kaverini kysäisi tekisinkö hänen miehensä siskon koiralle sellaisen neuleen, kun kumpikaan ei osaa, ohje oli mennyt kuulemma yli hilseen. Pelonsekaisin tuntein vilkaisin ohjetta, mutta nopealla vilkaisulla ohje näytti suht helpolle, niin lupauduin tekemään koiruudelle puseron... Suurin syy siihen oli se, etten ole ikinä ennen tehnyt koiralle neuletta ja uteliaisuus uuden tekemiseen oli niin suuri että sormet alkoivat heti syyhytä neuleen aloittamista(neulomus sopisikin hyvin välipalaneuleeksi).

Sitten tuli järki päähän ja päätin tehdä edes parin monta vuotta sitten aloittamalleni villasukalle. Syy pitkään taukoon on se, etten ole koskaan muistanut maalla täsin luona käydessäni kysyä saavatko he vielä lampaanvillalankaa ja joutaisiko heiltä kenties yksi vyyhti minulle(jotta saisin siis sukan valmiiksi). Nyt siis tädiltä sain peräti 3 vyyhteä joululahjaksi, sekä uusimmalle tytölle tuli ihanan pehmeä lampaantalja...

noniin, tästä postauksesta tulikin tänään tämmöinen hyvin sekava postaus kaikkea mahdollista, toivottavasti ette menneet ihan sekaisin tätä lukiessa... =)