4 vuotta sitten, 3.6.2006 klo 6,36 tuli maailmaan pieni tyttönen, joka mullisti niin isänsä kuin äitinsäkin maailman(muusta suvusta nyt puhumattakaan). Tänään tämä neiti täyttää jo 4 vuotta, käsittämättömän nopeaan aika kuluu!

tämmöinen pikku tirppa miun esikoinen on joskus ollut! Ihana pieni, ja on ollut opettajana ainakin minulle(ja varmaan myös isälleen) niin vanhemmuudesta, lasten hoidosta, omasta itsestäni kuin omasta luonteestaankin. Paljon on opittu, ja vielä on paljon opittavaakin, jahka tyttöselle vuosia tulee lisää. Siinä missä tämän lapsen kanssa olen ollut oikea ressipeikko, toisen tytön kohdalla olen osannut ottaa asiat rennommin; en ole huono äiti(enkä tapa lastani nälkään) vaikkei rintamaito aikoinaan riittänytkään paria kuukautta pidemmäksi aikaa, en ole huono äiti vaikka vauva vetäisikin hieman vettä keuhkoihinsa kylvyssä, vaikken kerinnyt ottamaan lastani kiinni ensimmäisellä kerralla kun tippui sängystä, rintareppu varmasti kestää vauvan painon ja voin kaikessa rauhassa lepuuttaa käsiäni sivuilla sen sijaan, että pidän niitä tiukasti rintarepun alla ja ympärillä(jos se nyt kuitenkin sattuu pettämään) yms... Jälkikäteen on kyllä saanut monet kerrat nauraa itselleen kun on niin pelokas ja suorastaan hysteerinen tiettyjen asioiden suhteen.

myös kiinnostusta äidin kutimiin on tyttöselle kehittynyt, niinkuin myös toisellekin. Aika näyttää riittääkö mielenkiinto tulevaisuudessa tekemään lapasia äidilleenkin(kuvassa siis tulossa isukille villapaita, äitihän sen taisi todellisuudessa neuloa alusta loppuun asti, mut mitäs me pienistä)? Monet kerrat on äidin lankakerät saaneet kyytiä, ja onpahan tainnut joskus puikotkin karata työstä tyttöjen johdosta... <3

Ja tämmöinen iso neiti tuosta pienestä pikkutirpasta on kasvanut! Luonteen on perinyt äidiltään, vaikka totuuden nimessä on tunnustettava, että toivoin molempien tyttöjen perivän isänsä pitkäjänteisyyden äidin tuittupäisyyden sijaan...

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ RAKAS ESIKKONI!!!!!!